Hei sinä ihana yes girlin seuraaja. Olen Saranda ja tulen jakamaan yes girlissä kirjoituksiani pitkin kevättä. Tarkoitukseni on kannustaa jokaista elämään mielekkäämpää elämää kuukausittain vaihtuvalla teemalla. Tänään sanon muutaman sanan unelmista.

 

 

 

 

Saatat ehkä tuntea jo minut Tyhjä ajatus -blogista, jossa kirjoitan paljon hyvänmielenpohdintaa ja mm. ajatuksiani ekologisuudesta ja vegaanisesta ruokavaliosta. Kirjoitan siis yes girliin, oma blogia ja arvatkaapas mitä: olen kirjoittamassa myös omaa kirjaa.

Kirjaa, jolla ei ole tarkkaan vielä edes teemaa, ei kustannussopimusta, ei minkäänlaista budjettia eikä kovinkaan paljon aikaa sen toteuttamiselle. Olen silti kirjoittanut sitä niin paljon että sivuja on lähes yhtä monta kuin oli opinnäytetyössäni ja olen julistanut jokaiselle puolitutulleni (ja nyt tuhansille tuntemattomille) että kirjoitan kirjan.

 

 

 

 

Joskus odotamme vuosia merkkiä universumilta tai täydellistä tilannetta unelmiemme saavuttamiseksi ja tuumasta toimeen ryhtymiseksi. Oletamme että jonain päivänä kaikki tähdet ovat oikeassa asennossa ja olemme täysin valmiita tekemään sitä mistä olemme haaveilleet jo vuosia ja että silloin sitten varmasti onnistumme siinä. Tämä on yleinen ilmiö kaveripiirissäni; yksi odottaa että pääsee vähän parempaan kuntoon ennen kun voi aloittaa CrossFitin ja toinen odottaa että Instagramissa paukkuu 10k seuraajan raja ennen kuin hän voi perustaa blogin.

No, minä aloitin kirjaprojektini ilman mitään merkkiä mistään ja hyvästä flowsta huolimatta pohdin jokatoisen lauseen kohdalla, että mitä hittoa mä teen. Miksi tuhlaan monta tuntia päivässä ja lopuksi monta kuukautta jotakin tuotosta varten, joka ei välttämättä tule koskaan näkemään päivänvaloa?

 

 

 

No, minäpä kerron teille kaksi perustavanlaatuista asiaa unelmista: 1. Älä odota merkkiä, aloita unelman toteuttaminen nyt, olosuhteista huolimatta. 2. Ei ole yhtään mitään, toistan: ei yhtään mitään väliä vaikka epäonnistuisit siinä. Epäröinti on paljon vaarallisempi vihollisempi kuin epäonnistuminen. Itse asiassa epäonnistuminen ei ole vihollinen vaan opettaja ja ystävä, joka tulee kulkemaan rinnallasi jossain muodossa aina ja on tukenasi, kun opit suhtautumaan siihen oikein.

 

Toivon, että jokainen omasta kirjastaan haaveileva aloittaisi kirjansa tänään. Toivon, että ystäväni ilmoittautuisi CrossFitin alkeiskurssille viimeistään tämän lauseen kohdalla ja että toinen ystäväni näpyttelisi jo ensimmäistä blogitekstiään. Ja hitsi, toivon koko sydämestäni että kirjani julkaistaan vielä.

 

 

Kuvat: Hanna Kärppä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*